Viron pienet saaret

Viron saaret hurmaavat omaperäisyydellään sekä eristäytyneisyytensä aikaansaamilla olosuhteilla. Tutustu näihin pienempiin saariin!

Viroa ympäröivillä merialueilla on 2 222 saarta, sisävesillä saaria on 133. Viron saaret ovat täynnä ainutkertaista kulttuuria, koskematonta luontoa ja unohtumattomia elämyksiä. Ne hurmaavat omaperäisyydellään sekä eristäytyneisyytensä aikaansaamilla olosuhteilla. Raikas meri-ilma, lintujen huudot, paikalliset erikoisherkut ja omat kulttuuritapahtumat luovat puitteet ikimuistoisille lomamatkoille. Tässä artikkelissa nostamme esiin Viron saariston seitsemän tuntemattomampaa helmeä.

Abruka

Abruka sijaitsee Saarenmaan etelärannikon tuntumassa. Pikkusaaren kauniit merimaisemat, runsaslajinen metsä ja kaikenkattava rauha hellivät hiljaisuutta kaipaavaa sielua. Saarella on vain parisenkymmentä vakituista asukasta.

Abrukalla on yli 200-vuotias lehmusmetsä, jota pidetään sienirihmasto mukaan luettuna maailman runsaslajisimpana. Luonnon kauneuteen tuovat oman lisänsä sananjalat ja niityillä kasvavat suojellut kämmekkälajikkeet. Saarella polveilevat luontopolut kutsuvat kävijää retkeilemään ja näkötornista voi seurata vesilintujen elämää.

Majoitusta Abrukalla tarjoaa Innun maatila. Lisäksi Abrukan satamasta löytyy nuotio- ja telttapaikkoja. Saarella ei ole ruokakauppaa, mutta kesäisin voi aterioida sataman kahvilassa.

Abrukalle pääsee pienalus Abron kyydissä Saarenmaalla sijaitsevasta Roomassaaren satamasta, josta perille on vain viitisen kilometriä. Niin kauan, kun meri ei ole jäässä, Abrukalle pääsee säännöllisellä laivayhteydellä myös Kuressaaresta.

Lähde: Rivo Veber

Pakrin saaret

Paldiskin kaupungin edustalla sijaitsevat Pakrin saaret tunnetaan sotahistoriastaan: neuvostomiehityksen aikana ne olivat kokonaan sotilaskäytössä. Neuvostovuosien jäänteitä, kuten puna-armeijan rakennuksia ja harjoituspommitusten jälkiä näkyy maastossa edelleen.

Saaria on kaksi, Suur-Pakri ja Väike-Pakri (suom. Pikku-Pakri). Vaikka nimet antavatkin toisin olettaa, on Väike-Pakri todellisuudessa hieman Suur-Pakria isompi. Saarten rannat ovat kalkkikiven kattamia: Suur-Pakrilla rantatörmä kohoaa paikoin 8 metriin, Väike-Pakrilla peräti 16 metriin. Rantaviivaa koristavat myös lukuisat siirtolohkareet. Monimuotoisen luontonsa ansiosta saaret ovat nykyään suojeltuja ja tarjoavat mielenkiintoista tarkkailtavaa myös lintubongareille.

Säännöllistä laivayhteyttä Pakrin saarille ei ole, mutta kuljetuksen pikavene Arabellalla voi tilata Kurksen satamaan. Neljän kilometrin merimatka taittuu noin vartissa. Saariin voi tutustua opastetuilla kierroksilla – tee esimerkiksi opastettu kävelyretki Väike-Pakrilla tai nauti ainutlaatuisesta merisafarista Pakrin saarten ympäri.

Molemmilla saarilla on myös retkeilyreitit, mutta muistathan itsenäisesti matkaillessasi noudattaa annettua ohjeistusta ja käyttää tervettä maalaisjärkeä. Rappeutuneisiin sotilasrakennuksiin ei pidä sortumavaaran vuoksi suin päin kiipeillä, ja vaikka Suur-Pakrin maastoa on toistuvasti puhdistettu räjähteistä, suositellaan itsenäistä liikkumista edelleen vain rannikolla. Myös nuotion tekeminen Suur-Pakrilla on vaarallista. Väike-Pakri on puhdistettu räjähteistä kattavammin, joten liikkuminen teitä ja polkuja pitkin sekä telttailu merkityillä paikoilla on turvallista. Modernien kaupunkilaisten on myös hyvä muistaa, että Pakrin saarilla ei ole palveluja eikä sähköverkkoa.

Aegna

Aegna sijaitsee vain 14 kilometrin päässä Tallinnasta. Se onkin ainoa Tallinnan kaupunkiin kuuluva saari, mutta pääkaupungiksi siellä on hyvin harva asutus – vakituisia asukkaita on vain kymmenkunta.

Aegnalla on kolme hyvin merkittyä retkeilyreittiä. Valtaosa suojellusta saaresta on metsää. Rantapäivän viettoon soveltuvan hiekkarannan lähellä levittäytyy puolestaan erikoinen kivilabyrintti, joka lienee rantaruotsalaisten kätten työtä 1300–1600-luvuilta. Saari tunnetaan myös lukuisista siirtolohkareistaan, joista osa on erittäin kookkaita. Lisäksi Aegnalla on paljon vanhoja, suojeltuja armeijan rakennuksia, joista vanhin rakennettiin vuonna 1914.

Aegnaan on säännöllinen laivayhteys Tallinnasta – linja liikennöi toukokuusta lokakuuhun. Aegnan satamassa on kauppa ja satamakahvila, majoitusta tarjoaa esimerkiksi Amiraalin talo.

Lähde: Simo Sepp, Visit Tallinn

Tondisaar

Tondisaar ei kohoa merestä, vaan etelävirolaisesta Võrtsjärvestä. Kummitussaareksi suomentuva saari on saanut nimensä uhripaikoilta sinne ajettujen kummitusten ja henkien mukaan. Vanha legenda ei ole virolaisia kuitenkaan pelottanut – 1900-luvun alussa Tondisaar oli suosittu loma- ja juhlakohde.

Nykyään saari on asuttamaton, mutta elämää sieltä ei puutu: saarella pesii runsaasti lintuja, minkä vuoksi saariretkiä tulee välttää pesimäaikaan. Saarella on lintutorni sekä levähdyspaikka nuotio- ja grillivalmiuksin.

Osmussaar

Osmussaarta asuttivat vuosisatojen ajan rantaruotsalaiset. Toisen maailmansodan jälkeen Viron luoteiskulmalla sijaitsevasta saaresta tuli suljettua rajavyöhykettä ja sinne sijoitettiin Neuvostoliiton sotilasyksikkö.

Metsää saarella ei juuri ole, mutta katajia senkin edestä. Kasvistonsa osalta saari on hyvin runsas ja joukossa on monia harvinaisuuksia. Saaren maastoa määrittävät jyrkät rantatörmät, breksialohkareet ja somerikkovallit, lisäksi sieltä on löydetty peräti 127 erilaista sienilajia. Saari on suojeltua aluetta, ja vuosituhannen vaihteesta lähtien siellä on ollut taas vakituista asutusta – sekä lampaita ja lehmiä!

Tutki Osmussaaren luonnonnähtävyyksiä ja sotahistoriallisia kohteita, tutustu vanhan kappelin raunioihin, hautausmaahan ja kellotorniin. Saaren luoteiskärjessä vierailijoita odottaa raidallinen, rautabetonista rakennettu majakka, johon pääsee myös sisälle (ennakkovarausta suositellaan). Hyvällä säällä majakasta näkyy Vormsille, Hiidenmaalle, Paldiskiin ja jopa Suomeen saakka. Lisäksi Osmussaarella voi vaeltaa pitkin 9 kilometrin mittaista Viron metsähallituksen eli RMK:n vaellusreittiä. Touko-kesäkuussa saaren eteläsataman kupeessa sijaitsevaa Boanniemeä ja läheistä Inahamnen järveä tulee kuitenkin välttää lintujen pesinnän turvaamiseksi.

Prangli

Tallinnan itäpuolella kelluva Prangli hurmaa monimuotoisella luonnollaan ja vaihtelevilla maastoillaan. Suurta osaa saaresta kattaa mäntymetsä, jonka siimeksestä löytyy pirunpeltoja ja siirtolohkareita. Saaren länsiosa on kivikkoinen, itä- ja koillisosa hiekkainen.

Prangli on Viron pohjoisin ympärivuotisesti asuttu saari, ja sitä on asutettu yhtäjaksoisesti yli 600 vuotta. Sen kolmessa kylässä on kaikkiaan noin 100 asukasta. Vanhan legendan mukaan Prangli on ollut aikanaan merirosvojen saari. Ryöstösaaliit on tarinan mukaan haudattu saaren korkeimpaan kohtaan, Kullamäelle eli Kultamäelle, mutta vielä aarteita ei ole onnistuttu löytämään.

Tee päiväretki Pranglin saarelle tai tutustu saareen virtuaalisen oppaan avulla. Prangli on myös mielenkiintoinen pyöräilykohde, mutta moottoriajoneuvoja sinne ei saa viedä.

Perille pääsee yhteysalus Wrangöllä, joka lähtee Viimsissä sijaitsevasta Leppneemen satamasta. Yöpaikka löytyy Loodusenergia Majasta tai Ylesaaren leirintäalueelta.

Lähde: Kairi Tähe

Manilaid

Manilaid (tunnetaan myös nimellä Manija) sijaitsee Pärnun länsipuolella Tõstamaan niemen tuntumassa, lähimmillään 800 metrin päässä mantereesta. Tuulinen saari hurmaa rauhallaan – lintujen lisäksi siellä ei juuri muita kulkijoita näy. Harvinaisten lintujen ja haisukonnien lisäksi saarta pitävät kotinaan myös monet harvinaiset kasvit. Manilaid onkin luonnonsuojelualuetta.

Manilaidissa toimii Manijan museo, joka esittelee Saaren kulttuuria ja historiaa, kuten hylkeenpyyntiin liittyvää esineistöä ja saaren perinteistä vaatetusta. Saaren lounaiskärjessä tuulta vastaan taistelee 8 metrin korkuinen sympaattinen pikku majakka.

Saarelle pääsee säännöllisillä laivayhteyksillä. Kihnu Virve -niminen lautta vie mantereelta eli Munalaidista Manilaidin satamaan kolmesti viikossa.