Keskiaikakierros Viron linnoissa

Viron keskiaika alkoi 1200-luvun alussa ristiretkien myötä ja kesti 1500-luvun lopulla käytyyn Liivinmaan sotaan. Keskiajan tunnelmaan voi virittäytyä yhä lukuisissa linnoissa ympäri Viron. Tässä jutussa esittelemme niistä seitsemän.

Kuressaaren linna

Kuressaaren linna kohosi Saarenmaalle 1300-luvulla. Ensi alkuun se toimi piispan tukikohtana, sittemmin linnoituksena Tanskan, Ruotsin ja Venäjän alaisuudessa.

Useaan otteeseen uudistetussa ja laajennetussa linnassa toimii tätä nykyä Saarenmaan museo, joka on yksi kiinnostavimmista keskiaikaa esittelevistä virolaismuseoista. Lisäksi museon näyttelyissä voi tutustua esimerkiksi neuvostohistoriaan ja Saarenmaan luontoon. Linnan pihamaalla seisoo puolestaan Viron vanhin taistelukunnossa oleva tykki, Ruotsin Eskilstunassa vuonna 1803 valettu kenttätykki nimeltä Kotkas (suom. Kotka). 

Kuressaaren linnassa ja sen näyttelyissä voi vierailla myös virtuaalisesti. 

Narvan linna

Viron itärajalla seisova Narvan linna tunnetaan myös Hermannin linnoituksen nimellä. Sen tarkkaa rakennusaikaa ei tiedetä, mutta linnan arvioidaan ilmestyneen Narvajoen rannalle 1200-luvun toisella puoliskolla. Nykyilmeensä linna sai 1300–1500-luvuilla.

Narvassakin linna palvelee modernia ihmistä museona. Narvan museon perusnäyttelyssä kerrotaan linnan pitkästä historiasta. Linnan pohjoispihalla pääsee tutustumaan 1600-luvun käsityöläiskaupunginosaan, taidegalleriassa on puolestaan esillä töitä museon taidekokoelmasta. Hiljattaisen entisöinnin jälkeen avoinna on myös linnan itäsiipi, jonne vierailijat eivät aiemmin päässeet.

Linnan tornista kelpaa ihmetellä kapean rajajoen toisella laidalla sijaitsevaa, Venäjälle kuuluvaa Ivangorodin linnoitusta sekä kaksoiskaupungin asukkaita pitkään työllistänyttä, nykyisin suljettua Kreenholmin tehdasaluetta. Narvan historiasta kiinnostuneen kannattaa tehdä lisäksi erillinen kierros Narvan Victorian linnakkeen kasematteihin.

Rakveren linnoitus

Muinaisajan lopulla Rakveren linnoituksen paikalla sijaitsi yksi silloisten virolaisten suurimmista linnoituksista nimeltä Tarvanpää. Tanskalaiset korvasivat sen omallaan ilmeisesti 1200-luvun alkupuoliskolla, mutta 1600-luvulla käydystä Puolan ja Ruotsin sodasta lähtien linnoitus on ollut raunioina.

400 vuotta myöhemmin Rakveren linnoitus on kuin aikansa linnaelämää kuvaava teemapuisto, jossa voi eläytyä ritariksi tai sotilaaksi, osallistua työpajoihin ja tutustua historianäyttelyihin. Vierailla voi myös kidutuskammiossa, kuolonkammarissa ja helvetissä.

Linnoituksen välittömässä läheisyydessä seisoo jykevä pronssiveistos, Tarvas, joka kuvaa Tarvanpäälle nimensä antanutta muinaishärkää. Vuonna 2002 Rakveren kaupungin 700-vuotisjuhlien kunniaksi pystytetyn patsaan on veistänyt virolaistaiteilija Tauno Kangro.