Tiesitkö tämän Virosta?

Pieni mutta pippurinen Viro onnistuu yllättämään tottuneenkin matkailijan. Maantieteellisesti se kuuluu Baltiaan, mutta kulttuurisesti sillä on paljon yhteistä Pohjoismaiden kanssa. Kokosimme listan tiedonmuruista, nähtävyyksistä ja elämyksistä, jotka tekevät Virosta Viron – omaperäisen, ainutlaatuisen ja aina uudelleen luokseen houkuttelevan.

Viro on maa kulttuurien risteyksessä

Kaikki eurooppalaiset tiet vievät Viroon. Useimmille suomalaisille tutuinta ovat varmasti lyhyet lauttamatkat, joiden päässä Viro on Suomesta. Lähes yhtä lähellä se on myös Ruotsia. Meriyhteyksien lisäksi Virosta pääsee linja-autokyydillä moniin Euroopan pääkaupunkeihin, kuten Varsovaan tai Berliiniin - Viro voi siis olla ensimmäinen etappisi matkalla kohti Eurooppaa. 

Viron sijainti tarkoittaa myös sitä, että maa on altistunut useille hyvin erilaisille vaikutteille niin historiallisesti, kulttuurisesti kuin maantieteellisesti:

• Pohjoismaat - maiden välitön läheisyys, suorat yhteydet ja suomalais-ugrilainen kieli ovat vain joitakin syitä sille, miksi Virolle pohjoismaisuus on niin tärkeää
• Länsi-Eurooppa - Hansaliitto yhdistää historiallisesti Viroa ja monia Länsi-Euroopan maita
• Venäjä - neuvostoaika ja maiden läheisyys ovat näkyneet Virossa monin tavoin.

Viro on näiden kolmen vaikutuksen hybridi - mutta se on myös yllättävän itsenäinen maa, johon tutustuminen on uskomattoman jännittävää ja palkitsevaa.

E niin kuin e-valtio

Virossa on 1,3 miljoonaa asukasta, ja käytännössä jokaisella heistä on sirulla varustettu henkilökortti. Tämä ID-kaart on avain monenlaisiin sähköisiin palveluihin, kuten asiakirjojen allekirjoittamiseen, yrityksen perustamiseen ja jopa verkossa äänestämiseen.

Myös ulkomaalainen voi hankkia itselleen Viron ”e-kansalaisuuden” (e-residency). Aivan kaikkia kansalaisoikeuksia sähköinen asiointikortti ei avaa, mutta sen olemassaolo mahdollistaa muun muassa Viroon rekisteröidyn yrityksen perustamisen ja digitaalisessa yritysympäristössä operoinnin. Lisäksi sitä voi käyttää monissa eri liikkeissä ja palveluissa erillisen kanta-asiakaskortin sijasta.   

E-valtio Virossa: 

• 91,6 % asukkaista käyttää säännöllisesti internetiä
• 90 %:ssa kodeista on laajakaista
• 87 %:ssa kodeista on tietokone
• 99,6 % pankkitapahtumista suoritetaan sähköisesti
• 98 % asukkaista tekee veroilmoituksen sähköisesti
• 95 % terveystiedoista on digitaalisia
• 99 % resepteistä on e-reseptejä

PS. Tiesithän, että voit käyttää suomalaista e-reseptiä myös Virossa? Lue lisää Kanta.fi-sivustolta.

Virolainen ruokakulttuuri elää kukoistuskauttaan

Viron keittiö on muuttunut huomattavasti viime vuosina. Perinteitä on herätetty henkiin - kuten vuosisatoja vanha leipäkulttuuri ja ainutlaatuinen tumma virolainen ruisleipä, must leib, jota on nyt taas saatavilla kaikkialla maassa.

Virolaisille on tärkeintä mahdollisimman luonnollisten, tuoreiden ja paikallisten raaka-aineiden käyttö.

Lisäksi kunniaa ovat saaneet monet hyvin kunnianhimoiset ja kansainväliset kokit, jotka ovat ravistelleet gastronomian kenttää hyvin virkistävällä tavalla. Lukuisat ravintolat eri puolilla maata ovat saaneet tunnustusta muun muassa Viron MICHELIN-oppaassa sekö Falstaff-oppaassa.

Viro on ehdottomasti kulinaristisen löytöretken arvoinen paikka herkkusuille!

Sielukkaiden puiden maa

Noin puolet Viron pinta-alasta on metsää. Maailman runsaslajisin metsä on Abrukan saarella kasvava 200-vuotias lehmusmetsä. Myös Viron lehdesniityt ovat lajistoltaan rikkaimpia koko maailmassa – Laelatun lehdesniityllä on havaittu ennätykselliset 76 lajia neliömetrillä!

Vain noin neljännes virolaisista tunnustaa jotakin uskontoa – pääosin luterilaisuutta tai ortodoksisuutta. Toisaalta peräti 69 % virolaisista uskoo, että puilla on sielu. Virossa kannattaakin katsoa puita ”sillä silmällä”. Ehkä näet matkallasi jonkin seuraavista: 

• Maailman korkein mänty sijaitsee Veriorassa Põlvamaalla. Se on yli 200-vuotias ja humisee huimassa 46,6 metrin korkeudessa. Sen naapuri on 48,6 metriä korkea, nyttemmin jo kuivunut kuusi, joka pitää yhä hallussaan Viron korkeimman puun titteliä.
• Viron paksuin lehmus, 600 vuotta vanha Sipan uhrilehmus, kasvaa Raplamaalla. Kyseisellä puulla uskotaan olevan rakkauteen liittyviä maagisia voimia.
• Viron mahtavin tammi, 700-vuotias Tamme-Laurin tammi elää ja voi hyvin Urvastessa. 10 kruunun setelissäkin kuvatun tammen on uskottu olleen tulen jumala Lauritsan koti.
• Kuusalun lähellä seisova Tüliveren hiisitammi tunnetaan valtavasta onkalostaan, jossa vietetty yö vanhan uskomuksen mukaan auttoi riitaisaa paria tekemään sovinnon. Tähän viittaa myös puun nimi ­– tüli tarkoittaa suomeksi riitaa.
• Yksi tammi kasvaa myös keskellä jalkapallokenttää – vieläpä ainoana maailmassa. Euroopan vuoden 2015 puuksi valittu Orissaaren stadionin tammi ihmetyttää ja ihastuttaa Saarenmaalla.

Kulttuuririentoja, ruokaa ja juomaa

Viro tarjoaa ravintoa sekä sielulle että ruumiille. Joko olet tutustunut näihin tapahtumin?

• Kolmekymppinen Jazzkaar on Baltian maiden suurin ja vanhin jazzfestivaali. Tallinn Music Week on puolestaan Pohjois- ja Baltian maiden suurin sisämusiikkifestivaali ja musiikkiteollisuuden konferenssi.
• Pimeiden öiden elokuvafestivaali eli PÖFF ilahduttaa aina syksyn tullen mitä monipuolisimpien virolaisten ja kansainvälisten elokuvien ystäviä. Keväinen kirjallisuusfestivaali HeadRead taas tuo Tallinnaan sekä virolaisen että maailmankirjallisuuden parhaimmiston ja paljon kirjallisuuteen liittyvää oheisohjelmaa.
• Laulujuhlat järjestetään Tallinnassa joka viides vuosi. Vuonna 1869 alkanut perinne kokoaa Tallinnan laulukentälle valtavan määrän väkeä: vuonna 2019 laulajia oli kaikkiaan 32 302 ja yleisöäkin niin paljon, että laulukentällä oli yhdellä kertaa yli 100 000 ihmistä. Se on lähes kymmenesosa Viron väkiluvusta!
• Nigulisten kirkossa Tallinnassa on esillä kaksi korvaamattoman arvokasta taideharvinaisuutta: maailman ainoa tähän päivään säilynyt keskiaikainen Kuolemantanssi-maalaus sekä Euroopan suurin alttarikaappi. Molemmat ovat saksalaismestareiden käsialaa – ensimmäisen maalasi Bernt Notke, toisen valmisti Hermen Rode. 
• Baltian maiden suurin taidemuseo, suomalaisen Pekka Vapaavuoren suunnittelema Kumu esittelee paitsi virolaisen taiteen historiaa, myös nykypäivän teoksia ja niiden kansainvälisesti tunnustettua parhaimmistoa.