Talviuinti Virossa
Talviuinti on monille virolaisille kuin luontaista vastustuskykyä tarjoava vitamiini. Olisitko itse valmis kokeilemaan? Näin uskaltaudut mukaan!
On väitetty, että jopa joka viides virolainen harrastaa talviuintia.
Olipa tuo 20% kansasta sitten pähkähullua tai oman elämänsä sankareita, tämä talviliikuntamuoto on viime vuosina kasvattanut hurjasti suosiotaan. Hyppäisitkö itse avantoon tai sulaan, mutta talvisen viileään avoveteen?
Ohessa talviuintiharrastaja Kristel Kärnerin ohjeita ja vinkkejä Viron-matkaajille, jotka olisivat valmiita itsekin kokeilemaan lajia.
Talviuinti on nyt Virossa "moes" eli muodikasta!
Onkohan syynä se, että Viron talvet eivät ole enää pohjoismaisen lumisia vai tuntevatko paikalliset tarvitsevansa hiihtämiselle jotain vaihtelua?
Virossa uimavedet eivät kesäkuukausinakaan lämpene pitkiksi ajanjaksoiksi kerrallaan yli 20 asteen, joten viileän tai jopa kylmän veden vaikutuksista pääsee usein nauttimaan myös muulloin kuin talvella. Parhaat talviuintikokemukset on kuitenkin saatavissa marraskuusta maaliskuuhun, kun veden lämpötila on vain muutaman plusasteen tienoilla ja/tai kun vesistöt ovat jäässä ja ympäröivä maisema on lumisen raikas.
Lähde: Elen Juurma, Visit Pärnu
Talviuinti ei ole vain avantoon pulahtamista.
Avannossa kastautuminen on nopeaa ja impulsiivista, ja usein tyydymmekin vain pulahtamaan kuumasta saunasta hetkeksi avantoon ja nousemaan sieltä yhtä nopeasti takaisin saunan lauteille. Siinäkin on oma hohtonsa ja nautintonsa, ja tärkeitä ovat toki myös saunaperinteiden vaaliminen.
Varsinainen avantouinti on kuitenkin kestävyyslaji, joka karaisee ja vahvistaa luonnetta: jokaisella kerralla - asteltuasi läpi lumisen maan jäähän sahatun avannon luo, vakaasti ja kiljahtamatta laskeuduttuasi veteen ja muistutettuasi sekä mieltäsi sekä kehoasi siitä, kuinka tärkeää on säilyttää hengitys rauhallisen tasaisena, olet todellinen voittaja - olet nimittäin voittanut itsesi!
Ja todennäköistä on, että jokaisella seuraavalla kerralla pystyt toistamaan saman hieman pidempään kestävästi. Solahdat kylmään tai jopa hyhmäiseen veteen, tunnet sen vaikutuksen ihollasi ja koko vartalollasi, lykkäät jääpaloja edestäsi kauemmaksi ja tunnet, kuinka järkkymätön rauha valtaa kehosi.
Tiedät ja tiedostat, että ihmistä ei luotu jäämään henkiin hyisessä vedessä, mutta siitä huolimatta saat sisäiset henkiset ja fyysiset rajasi venymään. Et tunnekaan paniikinomaista tarvetta paeta rannalle, vaan nautit hyisen veden nipistelyistä ja kihelmöinnistä ihoasi. Hengität rauhallisesti sisään ja ulos, katselet ympäristöäsi ja kuuntelet talven hiljaisuutta.
Lähde: Rasmus Jurkatam
Vedestä noustessasi olet henkisesti ja fyysisesti vahvempi kuin koskaan aiemmin.
Kylmä vesi antaa keholle ehkä hieman odottamattomankin energiaruiskeen. Seuraavina päivinä ei yksikään ongelma töissä jää ratkaisematta eikä yksikään vuori valloittamatta. Olet päättäväisempi ja hehkut tarmokkuutta. Pian huomaat, että tavanomaiset kausiflunssat ovat kadonneet, bussia odottaessasi et enää palele, eivätkä vilustumissairaudet edes yllättäessäänkään murra sinua enää vuoteenomaksi. Ehkä talviuinti todella on influenssarokote ja vitamiini virolaisittain?
Talviuintikerhoja ja avantoja löydät varmimmin suurimmista Viron kaupungeista, mutta intohimoisia harrastajia ja heidän uintipaikkojaan joka puolelta maata. Kertakokeiluja varten vieraile esim. HUUM Talviuintikeskuksen avannoilla Tallinnan Piritalla ja Pärnussa, Nõmmen urheilukeskuksen maauimala-avannossa tai Avantouintiseura Lennusulpsin laiturilla Tallinnan Lentosataman vieressä. Karttalinkin eri virolaispaikkakuntien talviuintipaikkoihin löydät tämän artikkelin lopusta.
Lähde: Rauno Liivand
Oikea virolainen merenneito
Virolainen talvi- ja avovesiuimari, meriaktivisti ja yrittäjä Merle Liivand on kuin tosielämän merenneito. Aktiivirurheilijan vuosina rintauintia parantaakseen hän harjoitteli monoräpylän (evän muotoinen silikoniräpylä, joka sitoo uimarin jalat yhteen) käyttöä. Tänään hänellä on peräti viisi Guinnessin maailmanennätystä monoräpyläuinnissa. Hän on mm. uinut USA:n Miamissa sijaitsevan Biscayne-lahden ympäri (31,3 mailia eli 50 km) ajassa 14 h 15 min.
Vaikka ennätyksiä tämä virolainen merenneito onkin tehtaillut lämpimissä vesissä, ei hän pelkää kylmääkään. Hänellä on mm. talviuinnin MM-hopea 200 m rintauinnissa ja hän otti osaa myös talviviestiuinnin Guinness-ennätykseen, joka tehtiin 807 uimarin voimin maaliskuussa 2024 Tallinnassa järjestettyjen MM-kisojen (katso kisojen toisen kilpailupäivän video) yhteydessä.
Merlen rakkaus avovesiuintia kohtaan herätti hänen kiinnostuksensa myös ilmastonmuutosta ja merien tilannetta kohtaan, sillä "talviuintia varten on yhä vaikeampaa löytää kilpailupaikkoja, kun lämpötilat nousevat koko ajan", kuten hän asian ilmaisi ympäristötietoisten urheilijoiden kannanottoja julkaisevan median haastattelussa.
Merlestä onkin tullut meriaktivisti, ja hän on mm. tukenut valtamerien puhdistamista Maailman siivouspäivän puitteissa. Myös Miamissa, ennätysuintinsa aikana hän keräsi vierellään liikkuneeseen avustajien veneeseen yli 10 kiloa roskia vedestä
Talviuinnin "festivaalikaupunki" Tallinna
Viro on isännöinyt useita kansainvälisiä talviuintikilpailuja, jotka tuovat paikan päälle hyisen veden ystäviä ympäri maailmaa.
Minne mennään uimaan?
Tallinnan ja Pärnun talviuintikeskusten, Nõmmen maauimalan ja Lentosatamassa tehtävien sulpsahdusten ohella voit talviuinnin elämyksiä Tallinnassa kokea mm. Noblessnerin Iglupuiston saunakylän laiturilta mereen portaita pitkin laskeutuen sekä Linnahallin "takana", lähellä Login yleistä saunaa sijaitsevalla Kalarannan talviuintiystävien hieman epävirallisemmalla rannalla.
Pääkaupungin ulkopuolelta löydät talviuinnin ystäviä mm. Haapsalusta Kaluri-kadulta, Saarenmaalta Kuressaaren Titerannasta, Järva-Jaanin tekojärven uimarannalta, Raplasta Vesiroosin liikuntapuiston tekojärven luota, Itä-Virosta Vokan taajaman urheilukeskuksen viereisen lammen luota, Tartossa Emajoen rannalla sijaitsevan Anne kanalin uimarannalta sekä monesta muusta paikkaa! Tietoja voit etsiä internetistä käyttäen vironkielisiä sanoja "taliujumine" ja "talisuplemine" sekä Viron kiinteistöviraston eli Maa-ametin karttapalvelusta, johon virolaiset saivat talvella 2024 ilmoittaa omat talviuinnin suosikkipaikkansa.
Muistathan kuitenkin, että kokemattoman ei kannata sulpsahtaa tai laskeutua portaita pitkin hyiseen veteen yksin. Ota siis kaveri mukaan laiturille tai rantaan, muista pitää hengitys rauhallisena myös kylmäshokin ensihetkillä ja hyödynnä Kristelinkin suosittamaa vinkkiä - pidä avantoon laskeutuessasi lämmin villapipo päässä ja jos mahdollista, kämmenet vedestä ylhäällä. Siten vähennät kylmän shokeeraavaa vaikutusta.
Lähde: Eesti Maa-amet eli kiinteistövirasto
Pärnun talviuintikeskus
Mitä muuta voi Virossa tehdä?
Last updated
15.09.2024